Oltiinhan me tuolla kurssilla, mikä aiemmin linkitettiin se oli se Muhoksen juttu, missä oli se lammasfarmarikin. Muttei päästy sille
Easel Horse Training -kurssille joulukuussa ja sille ollaan nyt huomenna menossa ja sinne lähtee ponikin demoileen! Huippua! Toivotaan todella, että pouni on yhteistyöhaluinen, viime aikoina se on kyllä osoittanut omaa tahtoaan tavallista enemmän. Koo pääsee sunnuntainakin kattoon tuota kurssia, kun minä sen sijaan vien pari koiraa näyttelyyn.
Tuo Easel Horse Training on siis hevosten käsittely "suuntaus" kun taas tuolla Green Care -kurssilla / seminaarissa syksyllä käsiteltiin mm. sitä, miten hevosystävällisesti
Easelin systeemeillä voidaan tehdä sosiaalipedagogista hevostoimintaa. Mm annetaan hevosen itse päättää ketä hoidettavaa ihmistä se missäkin vaiheessa lähestyy. Esim joku pikkuvaras oli ohjaajalle valehdellut, ettei ollut näpistellyt aikoihin, mutta ohjaaja oli vähän epäillyt, ettei varas ihan totta puhunut, kun hoidossa apuna ollut heponen ei lähestynyt hoidettavaa. Viimein tää hoidettava oli tunnustanut ohjaajalle, että on ihan pikkujuttuja näpistellyt ja heti hevonen oli tullut luokse. Siis hepo oli ollut aitauksessa vapaana ja hoidettava ja ohjaaja samassa paikassa. Eli hevosen ehdoilla oli menty ja sen vaistoilla edetty ja vaistoihin luotettu.
Joo, jonkin verran on oppia tullut näistä asioista useamman seminaarin kautta ja ihan pikakokeilun keväällä töissä teinkin, kun sain ottaa koirista yhden yhden oppitunnin ajaksi kakkosluokkalaisten kanssa puuhastelemaan. Minun periaatteni oli, että luokkahuoneessa kun ollaan, koira saa olla vapaana ja itse "tutkia" kenen luokse se menee ja missä tahdissa. Tämä toimi kyllä kivasti, tuo koira on niin täysjärkinen. Harmi vaan, että harva koulu on niin avaramielinen, että sallisi koulukoiran jatkuvan/säännöllisen läsnäolon, kun asiasta kuitenkin on olemassa ihan tutkittua tietoa, että auttaa vilkkaampia lapsia rauhoittumaan, parantaa oppimistuloksia jne. Tämä nyt oli vähän OT hevosmaailmaan, mutta ehkä ei haittaa

Tuosta sosiaalipedagogisesta hevostoiminnastahan on ihan
koulutustakin. Tuolla kurssilla, missä me käytiin syksyllä, sitä käsiteltiin lähinnä kuntoutumismuotona, jolloin sillä ihmisellä, joka sitä harjoittaa tulee olla jokin alalle sopiva koulutus (tai riippuu varmaan kuntouttamisen syystä, mutta esimerkiksi jos kyseessä on mielenterveysongelmat). Sen sijaan, jos tätä tehdään esim syrjäytymisen ehkäisemiseksi, "oikeaa" koulutusta ei välttämättä tarvita (eikä vaadita), vaan tavoitteena on esim tarjota syrjäytymisvaarassa olevalle nuorelle harrastus, turvallinen aikuinen / tukihenkilö sekä viiteryhmä, johon tuntee olevansa tervetullut ja tärkeä jne.