Odottajat

Kavioliittojen lisäksi hevosihmisillä on muitakin liittoja, tämä alue on omistettu elämälle tallin ulkopuolella.

Odottajat

ViestiKirjoittaja Trix » 08 Syys 2011 21:41

Löytyisikö täältä muita raskaana olevia? Olisi kauhean kiva vaihtaa tuntemuksia ja ajatuksia muiden samanhenkisten odottajien kanssa. Etenkään ratsastamisesta kun ei perinteisillä vauva-palstoilla aina saa kovin hyvää palautetta jos sellaista uskaltaa myöntää harrastavansa vielä raskaana ollessaan. *¨soosoo^

Itselläni on LA nyt tammikuun alussa. Toinen lapsi on tulossa, esikoinen on syntynyt 5/2010. Meillä ei ole omia hevosia. Tunneilla olen käynyt säännöllisen epäsäännöllisesti aina. Nyt raskauden alussa kävin vielä säännöllisesti, mutta kun kortti loppui en enää hankkinut uutta. Muutaman kerran kävin irtotunneilla vielä senkin jälkeen. Viimeisen kerran kävin ratsastamassa rauhallisen maaston viikolla 20. Silloin tuntui vielä ihan hyvältä. Nyt kuitenkin muutamaa viikkoa myöhemmin tuntuu jo sen verran raskaalta etten halua enää selkään mennä. Ajattelin kuitenkin että voisin käydä touhuilemassa vielä tallilla jonkun ponin kanssa vaikkapa, jos alkaisi tutustuttaa tuota esikoista pikkuhiljaa hevosiin. :)
Trix
 
Viestit: 68
Liittynyt: 08 Syys 2011 16:50

Re: Odottajat

ViestiKirjoittaja Eippa » 09 Syys 2011 10:15

Mä nyt en ole raskaana, mutta toivottavasti tänne tulis paljon kirjottelijoita, kun eihän sitä koskaan tiedä jos vaikka "vielä kerran"... ;)

Mä kävin viimesimmässä raskaudessa vielä viikolla 26 maastoilemassa luottosuokilla, mut sit rupes vatta jo ahdistamaan alastuloa satulasta, joten oli pakko lopettaa. Enkä mä kyllä enää oikeen muutenkaan viittiny kun noita liitoskipuja alko tulla sen verran paljon.. :)
Eippa
Valvoja
 
Viestit: 926
Liittynyt: 21 Heinä 2011 19:53

Re: Odottajat

ViestiKirjoittaja Suvi » 09 Syys 2011 14:18

Täällä yksi, odotan toista lasta ja LA on 27.10. Viikkoja jotain 33. Esikoinen on syntynyt 12/2008, eli ei ihan täyttää kolmea vuotta ennen kuin tulee sisarus :D . Tällä hetkellä tää tuntuu oikein hyvältä ikäerolta, toivottavasti ois käytännössäkin *ounou*

Mie en oo ratsastanu tässä raskaudessa ollenkaan, syystä että tää on pitkään toivottu ja odotettu ja yritetty, ja en halua riskeerata. Sain keskenmenon 2010 keväällä, ja siitä jäi tiettyä kammoa riskeeraamiseen. Siis ei johtunut mitenkään ratsastamisesta tuo keskenmeno. Minusta ratsastaminen raskaana on jokaisen oma asia, jos tuntuu hyvältä ja oikealta, niin mikäs siinä ^jesh^

Eilen kerkisin just sanomaan viimeksi, etten tiedä mitä liitoskivut on, ja nyt taidan tietää :/ Auts, koko alakerta ihan hellänä. Sen verran uusia tuntemuksia, että pyysin miestä tänä aamuna kasaamaan pinnasängyn valmiiksi ja pitäisköhän sitä sairaala ja kotiutumiskassia ruveta miettiin...? Edellisen synnytyskokemuksen perusteella siellä en kyllä taida muuta tarvita kun kännykän, laturin ja hammasharjan. Trikooliinan vois ottaa mukaan (pitäis vain harjoitella noita vastasyntyneen sidontoja, ei mitään hajua niistä) ja imetysliivit tällä kertaa.

Tulipas juttua :D
Suvi
Valvoja
 
Viestit: 475
Liittynyt: 21 Heinä 2011 18:45

Re: Odottajat

ViestiKirjoittaja Ocariina » 09 Syys 2011 16:52

Onnellista odotusta niille, joilla pullat on uunissa! *heart*

Eippa kirjoitti:Mä nyt en ole raskaana, mutta toivottavasti tänne tulis paljon kirjottelijoita, kun eihän sitä koskaan tiedä jos vaikka "vielä kerran"... ;)

Samis ^jesh^

Eka raskaus oli olotilana varsin *ihQua* ja ongelmaton kaikin puolin, en tainnut tietää mistään raskausoireistakaan ennenkuin ihan loppusuoralla kun iskias alko kiusaamaan. Loppuun asti tein ylitöitä ja porskutin pirteenä eteenpäin, vaikka raskauskiloja tulikin kerätty 20kg. *what* Oppikirjan mukaan esikoinen syntyi tasan 40+0 ja synnytys oli epiduraalin voimalla jopa mukava kokemus. Eipä siis ihme, että pikkusisarukselle annettiin lupa saapua anytime.. ^hehhee^

Toinen kerta oli alkuun yhtä oireeton, mutta aika nopeesti sain todeta että raskaus ei ehkä ole sairaus, mut se voi oikeesti estää istumatyönkin kun selkä huutaa hoosiannaa ja kipeet supistukset alko aivan liian pian. >:( Junnu meinaskin syntyä ennen aikojaan jo vkolla 29 jolloin jouduin osastolle viikoksi. Nostelukielto oli vähän kinkkinen toteuttaa vajaa 1,5vee esikoisen kanssa.. mutta saikulla oltiin sitten siihen asti kunnes laitokselle mentiin kääröä hakemaan. Kaikista ennakkovaroituksista huolimatta kaveri pysytteli mahassa kuitenkin onneksi rv39+3 asti.

Mies ois kovin tahtonut kolmannen samaan putkeen, mutta mua arveluttaa paitsi kropan kestäminen niin myös se, että mitenköhän hektistä se arki kolmen pienen kanssa oiskaan ollut. Aika näyttää saadaanko meille vielä jossain vaiheessa se iltatähti - lapset on nyt 4v4kk ja 2v10kk. Aika hyvä sauma vois olla silloin kun esikoinen aloittaa koulun ja junnu on eskarissa.. ;)
Ocariina
 
Viestit: 30
Liittynyt: 02 Heinä 2011 14:08

Re: Odottajat

ViestiKirjoittaja Iiris » 09 Syys 2011 17:13

Täällä myös yksi odottaja *heippa* .
Toista lasta odotetaan syntyväksi lokakuun lopulla joten viikkoja on kasassa ehkä 34... Eipä tuota enää oikein muista pitää tarkkaa kirjaa missä mennään niinkuin ekan kanssa. ^hehhee^ Esikoinen on meilläkin syntynyt 12/08, joten samoissa Suvi mennään. ^jesh^

Itse en niinkään ratsastusta harrasta, hevosia yleensä. Meillä on ravihevosia ja siitostammoja joiden kanssa päivittäin puuhailen. Tällä mahalla alkaa kylläkin olemaan tuo karsinan puhdistaminenkin melkoista hommaa, joten kohta täytynee siitäkin luopua.

Harjoitussuppareita tulee päivittäin ja täälläkin on nuo liitoskivut tulleet mukaan kuvioihin *nice* :/
Sairaalakassia en minäkään oo pakannut vielä, mutta muuten pitäisi olla kaikki kunnossa.

Nyt täytyneekin alkaa pukemaan neitiä, että päästään tallihommiin. Yllättävän paljon jo apua tuollaista reilun 2,5 ikäisestä tytöstä tuolla tallissa. (miten niin lapsityövoimaa.. *enkuli* )
Iiris
 
Viestit: 1
Liittynyt: 06 Syys 2011 20:24

Re: Odottajat

ViestiKirjoittaja SannaS » 09 Syys 2011 21:50

Ocariina kirjoitti:Mies ois kovin tahtonut kolmannen samaan putkeen, mutta mua arveluttaa paitsi kropan kestäminen niin myös se, että mitenköhän hektistä se arki kolmen pienen kanssa oiskaan ollut.

No ihan leppoisaahan tämä on ;D

Menis tässä vielä se neljäskin, mutta mun ei kestä enää kroppa eikä henkinen kantti ainuttakaan raskautta. Nyt vain seurailen muitten odotuksia ja haikeanamietin että se viimeinen vauvakin on jo vuoden *snif*
Avatar
SannaS
Ylläpitäjä
 
Viestit: 3102
Liittynyt: 02 Heinä 2011 12:38

Re: Odottajat

ViestiKirjoittaja Trix » 11 Syys 2011 09:37

Oi kun kiva että tänne on ilmaantunut näin paljon tekstiä. :) Itsellä on pitänyt esikoisen kanssa niin haipakkaa viime päivät etten ole ehtinyt kuin vilkaista tänne.

Tuosta ratsastamisesta vielä. Minustakin se on ihan jokaisen ihmisen oma asia ratsastaako sitä raskaana vai ei. Ymmärrän oikein hyvin senkin jos ei halua ratsastaa, kyllähän siinä aina on omat riskinsä vaikka mitenkä päin ajattelisi. Itsekin ratsastan vain tutuilla ja "turvallisilla", vieraan selkään en lähtisi ollenkaan raskaana, enkä kyllä itseasiassa ole enää jokaisen tutunkaan selkään kavunnut tässä raskausaikana. Mutta tuskinpa tulee enää muutenkaan mentyä tosiaan, on tuota painoa niin paljon jo että maan kamarallakin tuntuu kömpelöltä...

Täällä on myös nyt jo jonkinlaiset liitoskivut riesana, välillä ei oikein pääse kunnolla kävelemäänkään kun vihloo alakertaa niin kovin. Onneksi kuitenkin pääasiassa kipu on ihan siedettävää, vielä.

Minulla on ollut nämä molemmat raskaudet ainakin tähän asti melko helppoja. Eka oli tosi helppo, aika lievillä oireilla pääsin koko raskauden. Silloin ei ollut pahoinvointia oikeastaan ollenkaan, eikä väsymystäkään kauheasti. Vatsa hidastui ja närästi, ja lopussa liitoskivut hieman haittasi nukkumista, tai lähinnä kyljen kääntämistä. Muuta en nyt ainakaan muista. Tässä raskaudessa on sitten ollut alussa jonkin verran pahoinvointia, oksensikin jonkin verran, ja väsymys oli ihan tolkutonta pari viikkoa. Jaksoin silloin vain vaivoin pitää esikoisen hengissä mutta en mitään muuta. Mutta kun nyt tähän keskiraskauteen on päästy niin eipä tässä kauheasti ole ollut mitään, noita liitoskipuja nyt ja ne tutut vatsavaivat ja närästykset, ja ihan joskus oikein reippaillessa tulee harjoitussupistuksia. Tuntuu kuitenkin tosi helpolta tämäkin odotus tähän asti. Ainoa on juuri tuo että mulla alkaa olla elopainoa niin rutkasti että se itsessään hankaloittaa elämää. No, kunhan tästä maha-asukkaasta päästään niin voi miettiä taas niitä kilojakin...

Esikoisen synnytys oli minusta melko mukava kokemus vaikka melko hitaasti etenikin. Vähän pelottaa mennä seuraavaa synnyttämään, pelkään niin kovasti että siinä menee joku pieleen kun eka oli niin "helppo" ja raskaudetkin on ollut niin helppoja jne. Olen jotenkin pessimisti enkä jaksa uskoa että kaikki voi aina vaan mennä hyvin. Mutta eihän näistä koskaan tiedä, varsinkaan etukäteen.. Onneksi minulla on vielä matkaa sinne synnytykseen, teillä muilla se alkaa olla jo aika lähellä. :) Millä mielin menette synnyttämään?
Trix
 
Viestit: 68
Liittynyt: 08 Syys 2011 16:50

Re: Odottajat

ViestiKirjoittaja Suvi » 12 Syys 2011 14:54

MIllä mielin synnyttämään... Kyllä mulla on ruvennu jännittään kauheesti :D Tähän asti on ollu vaan, että synnytys on varmaan helpoin osio tässä hommassa, mutta kyllä se vaan jännittää kun lähemmäksi aika tulee. Esikoisen odottaminen oli mulle henkisesti raskasta, mutta synnytys meni nopeesti ja helposti 4-5tunnissa. Silloin kaikkein sietämättömimmät kivut tulivat ponnistusvaiheessa, ja nekin helpotti kun vain ponnisti. Nyt jännittää, kun tää raskaus on ollut helppo ja seesteinen, että mitenhän se synnytys sitten...

Kätilö kyllä kehotteli edellisen kanssa sairaalassa ollessa tulemaan seuraavaan synnytykseen hieman aikaisemmin, ettei tarvi suoraan pöydälle kavuta ponnistamaan. ;)
Suvi
Valvoja
 
Viestit: 475
Liittynyt: 21 Heinä 2011 18:45

Re: Odottajat

ViestiKirjoittaja Paula » 12 Syys 2011 22:42

Täällä kans yksi odottaja. Kirjoitan yleensä kännykällä niin en jaksa pitkästi. LA on 29/11 ja tänään ultrassa kaikki oli hyvin ja poika tulossa. Toinen lapsi, esikoinen on 2,5v nyt. Vauva on laskeutunut todella alas jo nyt, eli maha on pieni. Mulla on Trixin kanssa ihan samat ajatukset, että ekan kanssa sujui kaikki hyvin ja hän on aika helppo lapsi, niin varmasti tapahtuu jotain tän toisen kanssa.
Paula
Valvoja
 
Viestit: 1164
Liittynyt: 21 Heinä 2011 22:15

Re: Odottajat

ViestiKirjoittaja Trix » 17 Syys 2011 11:45

Olen tässä viime päivinä miettinyt päätäni puhki että pitäisiköhän tuota esikoista koittaa vieroittaa tutista ennen seuraavan tuloa? Mietin vaan että sitäkin varmaan pitäisi sitten tehdä hyvissä ajoin. Ei se kyllä syö tuttia muuten kuin öisin, mutta olen ymmärtänyt että siitäkin olisi hyvä päästä ennen kun tulee uusi vauva..? Pitäishän se kai muutenkin kuitenkin kohtapuoliin vierottaa. Olisko kenelläkään ajatuksia kuinka minun kannattaisi tehdä, tai ehkä kokemuksia miten useamman lapsen perheissä on toimittu?

Jotenkin on nyt alkanut kauheasti mietityttää että miten sitä sitten ehtii esikoisenkin kanssa olemaan kun vauva tulee. Varsinkin siksi pelottaa kun mies on arkena paljon reissun päällä, siis öitäkin pois, ja olen paljon yksinäni.

Mahasta on tullut valtava pallo. Onko teillä muilla ollut nyt isompi maha kuin ekassa raskaudessa? Viime raskaudessa kaikki eivät nähneet raskauttani vielä tässäkään vaiheessa kun oli tota pelastusrengasta muuten, mutta nyt se kyllä törröttää niin komeasti tuo maha ettei se jää keneltäkään näkemättä.
Trix
 
Viestit: 68
Liittynyt: 08 Syys 2011 16:50

Re: Odottajat

ViestiKirjoittaja Ocariina » 18 Syys 2011 09:02

Meillä jäi esikoisen tutit pois 1v2kk iässä eli jotakuinkin 3kk ennen kuin pikkuveli tuli maailmaan. Tutti oli jo sitä ennen ollut pidempään vaan unituttina. Illalla nukahtaminen tais tehdä tiukkaa pari-kolme iltaa, mutta kerättiin kaikki tutit yksissä tuumin pois niin ei sitten voinut enää perua päätöstään ja pistää tulppaa suuhun iltaväsyn iskiessä. Kun tutit unohtu niin lakkas öiset "tutti-hukassa-itkut" - jälkeenpäin päivittelin vaan että miksköhän niinkin pitkään lykkäsin sitä tuttivierotusta. ;)

Tyttö oli kova huolehtimaan että pikkuveikalla oli tutti suussa ja aina oli tarjoamassa tuttia pienelle, mut kolmessa kuukaudessa ehti unohtua tyysti, että se tutti oli omassakin suussa vielä hetki sitten. Ajotus toimi siis meillä juuri niinkuin pitikin. Tosin juniorin kohdalla olisin antanut paljon, jos tissitakiaiselle olis kelvannut se tutti pidempään.. Joskus 6kk ikäisenä kun sylkäs tutin pois ja päätti et tissiä se yölohtu olla pitää. :roll:

Maha oli tokalla kerralla tosiaan isompi - varsinkin alussa kasvo niin nopeesti, että olin ihan satavarma että odotan kaksosia. *what* Mut niin se kertaalleen laajennettu yksiö sitten vaan venahtaa nopeammin ulkomitoiltaan.. ^hehhee^
Ocariina
 
Viestit: 30
Liittynyt: 02 Heinä 2011 14:08

Re: Odottajat

ViestiKirjoittaja SannaS » 18 Syys 2011 09:49

Meillä oli esikoisella tutti vielä kun toinen syntyi, (ikäeroa 1v7kk) ja hän sai sitä käyttää vielä 2v asti. Tosin meillä ei ole tutti ikinä ollut kuin yökäytössä, paitsi ihan pikkuvauvana oli muutoinkin. Esikoisen tutti "meni rikki" kun hän alkoi sitä huutaa jatkuvasti muutenkin kuin yöllä, ja sitten hän katsoi tuttia ja sanoi "tutti meni rikki", ja vei sen roskikseen. Ekana iltana oli vähän vaikeuksia nukahtaa, mutta parissa päivässä tutti unohtui kokonaan.

Keskimmäiseltä tuttivieroitus olikin hankalampi juttu, vaikka vauva ei tuttia syönytkään. Minä tein väärin siinä kun laitoin tutin rikki ilman valmisteluja, hänen kanssaan huuto ja ikävä kesti yli kaksi viikkoa, ja mulla oli sairaan huono omatunto *surkea* Keskimmäinen oli jo 2,5v mutta söi tuttia vain öisin.

Vauvalla ei ole tuttia ikinä ollutkaan kun hän ei sitä huolinut, ja nyt on tietty hyvä kun ei tarvi vierottaa. (On yli vuoden)

Mahan kasvu... mun mielestä ekasta kasvoi nopeammin kuin tokasta, toki meijän eka vauva oli myös jättiläinen muutenkin :roll: Kolmannesta kasvoi sitten ehkä kaikkein nopeimmin. Maha palautui ihan kivasti vielä toisen jälkeen, mutta nyt kolmannesta ei palaudu millään. Ikilöllö :/
Avatar
SannaS
Ylläpitäjä
 
Viestit: 3102
Liittynyt: 02 Heinä 2011 12:38

Re: Odottajat

ViestiKirjoittaja Trix » 19 Syys 2011 14:18

Sanna: mulle jää kyllä myös ikilöllö vaikka mitä tekisin, itseasiassa jäi jo ekasta, ei se vatsanahka enää koskaan tule palautumaan kun siinä on niin paljon niitä arpia. Että tästä jos laihtuis niin arpiröllö jää silti. Ja mulla nyt tietysti muutenkin hankala kun tuota painoa oli jo muutenkin liikaa, niin on nahka saanut jo aika paljon venyä. Mutta positiivisena tässä raskaudessa on nyt se, että vielä ei ole tullut uusia arpia yhtä ainoota, toivottavasti ei tulekaan! *toivossa on hyvä elää*

Kiitoksia rohkaisevista tuttikommenteista. Ehkäpä mekin siitä päästään suht helpolla kun se ei tälläkään hetkellä tosiaan ole kuin nukkuessa. Mutta taidan odotella sen kanssa vielä hetken aikaa, meillä on meinaan niin kauhea "uhma"/hammas/muu omavalintainen syy-kiukuttelukausi meneillään ettei hyvä tosi. Tänään ehdittiin vissiin kaksi minuuttia olla sängystä pystyssä ennen ensimmäistä raivaria, joka tuli kun en heti tajunnut mitä neiti tahtoo saada tiskipöydältä. >:E Mikään ei ole ikinä hyvä neidille nyt tällä hetkellä, ihan sama mitä teet. Onneksi tämä raivoaminen nyt kuitenkin suht helposti helpottaa ihan vaan sylissä. Mutta ei kyllä huvita nyt kyllä kuunnella yhtään ylimääräisiä itkuja, että katotaan sen tutin kanssa sitten joskus, ehkä muutaman viikon päästä... Tähän mennessä kun nämä on kyllä vielä helpottaneet aina jossain vaiheessa.

Jotenkin on väsyttänyt viime päivinä muutenkin ihan älyttömästi. Ärsyttävää kun ei tahdo saada mitään järjelllistä aikaiseksi.
Trix
 
Viestit: 68
Liittynyt: 08 Syys 2011 16:50

Re: Odottajat

ViestiKirjoittaja Trix » 22 Loka 2011 08:51

Mitäs raskaana oleville kuuluu, vieläkö sitä ollaan yhtenä kappaleena? Tässähän oli teillä useimmilla LA:t tässä tai ensi kuussa. :)

Sitä tulin lähinnä kyselemään että miltä niiden harjoitussupistusten pitäisi tuntua? Minun tahtoo olla hankala niitä tunnistaa, mutta lukemani perusteella olen luokitellut omani sellaisiksi. Minulla siis tulee lähinnä reippailun yhteydessä tai esikoista nostellessa ainoastaan se, että maha kiristyy, ja lähinnä tästä ylempää, tai ainakin tunnen sen päällepäin enemmän tässä ylhäällä. Mutta menee ihan sellaiseksi kovaksi, kun muuten tuntuu vielä yleensä aika löllöltä. Se, mikä minua tässä lähinnä ihmetyttää on se, ettei muuten tule mitään tuntemuksia. Kun jotenkin olin ajatellut että ne harjoitussupistuksetkin tuntuisi edes joltakin. Että onko nämä nyt niitä vai jotain muuta vaan? :)
Trix
 
Viestit: 68
Liittynyt: 08 Syys 2011 16:50

Re: Odottajat

ViestiKirjoittaja Paula » 22 Loka 2011 11:10

Just siltä ne tuntuu alussa. Joillakin sitten tuntuu ja voimistuu, mutta ei kaikilla. Mulla niitä tulee ihan säännöllisesti paro kertaa viikossa ja välillä pitää pysäyttää ne Bricanylillä. 2vk 3pv ja olen viikolla 37+0 ja sitten ei tarvi enää pysäytellä suppareita eikä levätä!
Paula
Valvoja
 
Viestit: 1164
Liittynyt: 21 Heinä 2011 22:15

Seuraava

Paluu Perhe-elämä ja parisuhteet

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 2 vierailijaa

cron